Tänään tosiaan loppui sitten ihan virallisesti mielenterveyden harkka, kun oli loppuarviointi. Olipahan erilainen arviointi kuin Suomessa. Täällähän oma ohjaaja ei tosiaan anna sitä arviointia vaan meillä on täällä sellaiset toiset ohjaajat koulun puolesta, jotka eivät ole opettajia vaan hoitajia, jotka sitten ohjaavat meitä vähän niin kuin ohjaavat opettajat Suomessa. Meidän ohjaaja oli nimeltään siis Karen. Hän teki arvioinnin meidän reflective writingin ja kenttäohjaajan eli Kathyn arvioinnin perusteella. Karenia nähtiin joka viikkoa harjoittelussa ja hänelle kerrottiin aina miten menee yms.
Itse arviointitilaisuus kesti kokonaiset 5 minuuttia. Lähinnä vaan luettiin arviointilomake läpi ja hyväksyttiin se ja allekirjoitettiin. Tässä otteita minun arviointipaperista. Jaanan arviointipaperi näytti aika identtiseltä, muutatte vaan nimen:
"Annina is a caring nurse. Annina has placed a priority on building trust and rapport (hyvä suhde/yhteisymmärrys) with patients. Annina has demonstrated how she can empower patients who are experiencing vulnerability, by assessing and drawing on their existing supports and strenghts. Annina is a trustworthy individual and has been accountable and responsible in her work. Annina has been a pleasure to have in clinical and will be an asset to any clinical setting in which she chooses to practice."
Tämmöstä hehkutusta oli koko arviointi. Ei oikein kulkenut käsi kädessä sen kanssa, mitä oikeasti oppi, mutta hyvä, että ovat olleet tätä mieltä. Voi olla tyytyväinen. Ja tosiaan. Ollaan Jaanan kanssa yksi yksikkö täällä. Meidän arvioinnit oli melkein identtiset ja kaiken lisäksi Jaanalle oli merkitty tuohon arviointiin semmosia juttuja, joita se ei oo edes tehnyt vaan joita minä olin tehnyt vaan. Mutta eipä tuo haitannut. Kyllähän me tuotiin yhtenä yksikkönä yhteinen parsakaalikin ruokabileisiin, kun muut toi omat juttunsa. Kuten tänään jo totesin Kallelle, minä seurustelen tällä hetkellä Jaanan kanssa. Sori vaan Mika:)
Tässä todiste ihan muuten vaan niistä iskän lähettämistä herkuista. Ja Jaana sai eilen eli torstaina postissa ne Kuopio-esitteet. Pari päivää siis oli nämä myöhässä. Pitää pitää sit siellä toisessa harkassa Suomi-esitys kanssa. Se siis alkaa ensi viikon keskiviikkona. Sinne onkin pidempi matka. Päästään käyttämään ekaa kertaa C-trainia täällä. Se on vähän niin kuin metro.
Arvioinnin jälkeen lähdettiin Westhillsiin. Oli pakko käydä ostamassa tuo kyseinen Starbucksin muki. Menetin hermot täysin siihen vanhaan mukiini, koska se valutti kahvit aina rinnuksille. Muutenkin olin haaveillut tuosta mukista jo kauan. Jaanalla on samanlainen:) Yllättävää, että tykätään samoista asioista. Tänään muuten tultiin siihen lopputulokseen, että me ollaan siiamilaiset kaksoset, jotka on ollu kiinni toisissaan navoista:D Että näin. Tästä mukista ei pitäisi kahvin valua minnekään muuhun kuin suuhun. Tein jo empiirisen tutkimuksen asiasta.
Sitten erääseen ongelmaan. Mun suureksi ongelmaksi täällä on koitunut eräs liike Westhillsissä. Nimeltään Tommy Hilfiger. En pysty käymään siinä liikkeessä ostamatta sieltä jotain. Nyt siellä oli vaikka kuinka paljon ihania vaatteita ja sit kun siellä on aina alennukset niin ah. Ainoa paikka, mistä löytää edes jotain. Muutenpa en täältä vaatteita ole kovin paljon ostellut, kun ei täällä oikein ole.
Mutta asiaan siis. Tänään harjoittelun kunniaksi päätettiin tehä ite pizzaa. Täytteeksi tuli kanaa, sipulia, tomaattia, fetaa ja oreganoa. Pohjaan laitettiin vähän ruisjauhoja, kun meillä niitä ihan reilusti on. Sanonpahan vaan, että oli parasta pizzaa, mitä oon syönyt. Me ollaan Jaanan kanssa ihan mestarikokkeja täällä. Kuvaa siitä kaunottaresta ei valitettavasti ole, mutta se näyttikin ihan huikealta. Laitetaan kyllä jatkossa aina ruisjauhoja pizzaan. Maku ei muutu juuri, mutta tulee hitsin hyvä pohja ja vähän kuitupitoisempi. En voi olla hehkuttamatta pizzaa. Meidän pitää kohta alkaa pitämään ruokablogia. Ja muuten pizzapohja oli kyllä niin omasta päästä väännetty, kuin voi vaan olla. Meillähän ei ole täällä mitään mittoja. Ainoa, mikä tiedetään on, että meidän murokulho on 2 dl. Käytännössä pohjan ohje oli seuraava:
2 dl vettä, hiivapussi, 1 dl ruisjauhoja, 1 tl suolaa, 2 rkl voita (meillä ei oo öljyä) ja vehnäjauhoja sen verran, että tulee hyvä taikina.
Jälkiruoaksi tehtiin semmoista omenahyveen tapaista. Kuorittiin ja lohkottiin omenia, niiden päälle sokeria ja kanelia ja sitten päälle taikina, joka käsitti 100g voita, 3 rkl sokeria, jauhoja ja kaurahiutaleita. Määriä ei pysty sanomaan. Silleen, että siitä tuli semmosta muromaista. Se uuniin puoleksi tunniksi ja sitä sitten vedettiin jäätelön kanssa. Mulla oli rommirusinaa ja Jaanalla minttusuklaata. Ol hyvee. Meillä on ihan miehekkään kokoiset jäätelöpakkaukset, 2 litraa. Eipä löydetty taas pienempiä. Täältä ei saa mitään järkevän kokoisissa pakkauksissa.
Nyt sitten istun tässä koneella maha täynnä ja bloggaan. Huomenna mennään lukemaan kirjastoon. Ja niin tehään sunnuntaina ja maanantainakin. Pitää yrittää päästä se tentti läpi jollain ilmeellä.
Ja kämppispäivitystä. Jaanan yskijä yms.-kämppis on alkanut tervehtimään meitä jopa. Tosin se yskii edelleen ja kikattelee ihan kuin jokin pahin teini. Varsinkin kun se poikaystävä on kylässä. Kuulostaa rasittavalta, vaikka ei välttämättä siltä teistä kuulostakaan. Mulla kämppikset valvo eilen puol 7 aamulla. Heräilin joka toinen tunti siihen, kun ne nauroi tai huuti/puhuivat äänekkäästi. En tiiä mitä ne oikein olevinaan teki. Kai vaan jutteli. Alkoholia ei kuitenkaan ollut mukana. Että kyllä tämä soluasuminen on edelleen rattoisaa. No, mutta pisteet niille. Tänään siivosivat olkkarin. Tosin tiskit on edelleen altaassa, ettei omia pääse kunnolla tiskaamaan ja pahviroskat kohta varmaan maatuu tänne ihan oikeasti. Muoks. selvisi syykin tuohon siivoamiseen. Meillä on tänä iltana bileet täällä. Hyvästi kunnon yöunet.
Tässä todiste ihan muuten vaan niistä iskän lähettämistä herkuista. Ja Jaana sai eilen eli torstaina postissa ne Kuopio-esitteet. Pari päivää siis oli nämä myöhässä. Pitää pitää sit siellä toisessa harkassa Suomi-esitys kanssa. Se siis alkaa ensi viikon keskiviikkona. Sinne onkin pidempi matka. Päästään käyttämään ekaa kertaa C-trainia täällä. Se on vähän niin kuin metro.
Arvioinnin jälkeen lähdettiin Westhillsiin. Oli pakko käydä ostamassa tuo kyseinen Starbucksin muki. Menetin hermot täysin siihen vanhaan mukiini, koska se valutti kahvit aina rinnuksille. Muutenkin olin haaveillut tuosta mukista jo kauan. Jaanalla on samanlainen:) Yllättävää, että tykätään samoista asioista. Tänään muuten tultiin siihen lopputulokseen, että me ollaan siiamilaiset kaksoset, jotka on ollu kiinni toisissaan navoista:D Että näin. Tästä mukista ei pitäisi kahvin valua minnekään muuhun kuin suuhun. Tein jo empiirisen tutkimuksen asiasta.
Sitten erääseen ongelmaan. Mun suureksi ongelmaksi täällä on koitunut eräs liike Westhillsissä. Nimeltään Tommy Hilfiger. En pysty käymään siinä liikkeessä ostamatta sieltä jotain. Nyt siellä oli vaikka kuinka paljon ihania vaatteita ja sit kun siellä on aina alennukset niin ah. Ainoa paikka, mistä löytää edes jotain. Muutenpa en täältä vaatteita ole kovin paljon ostellut, kun ei täällä oikein ole.
Mutta asiaan siis. Tänään harjoittelun kunniaksi päätettiin tehä ite pizzaa. Täytteeksi tuli kanaa, sipulia, tomaattia, fetaa ja oreganoa. Pohjaan laitettiin vähän ruisjauhoja, kun meillä niitä ihan reilusti on. Sanonpahan vaan, että oli parasta pizzaa, mitä oon syönyt. Me ollaan Jaanan kanssa ihan mestarikokkeja täällä. Kuvaa siitä kaunottaresta ei valitettavasti ole, mutta se näyttikin ihan huikealta. Laitetaan kyllä jatkossa aina ruisjauhoja pizzaan. Maku ei muutu juuri, mutta tulee hitsin hyvä pohja ja vähän kuitupitoisempi. En voi olla hehkuttamatta pizzaa. Meidän pitää kohta alkaa pitämään ruokablogia. Ja muuten pizzapohja oli kyllä niin omasta päästä väännetty, kuin voi vaan olla. Meillähän ei ole täällä mitään mittoja. Ainoa, mikä tiedetään on, että meidän murokulho on 2 dl. Käytännössä pohjan ohje oli seuraava:
2 dl vettä, hiivapussi, 1 dl ruisjauhoja, 1 tl suolaa, 2 rkl voita (meillä ei oo öljyä) ja vehnäjauhoja sen verran, että tulee hyvä taikina.
Jälkiruoaksi tehtiin semmoista omenahyveen tapaista. Kuorittiin ja lohkottiin omenia, niiden päälle sokeria ja kanelia ja sitten päälle taikina, joka käsitti 100g voita, 3 rkl sokeria, jauhoja ja kaurahiutaleita. Määriä ei pysty sanomaan. Silleen, että siitä tuli semmosta muromaista. Se uuniin puoleksi tunniksi ja sitä sitten vedettiin jäätelön kanssa. Mulla oli rommirusinaa ja Jaanalla minttusuklaata. Ol hyvee. Meillä on ihan miehekkään kokoiset jäätelöpakkaukset, 2 litraa. Eipä löydetty taas pienempiä. Täältä ei saa mitään järkevän kokoisissa pakkauksissa.
Nyt sitten istun tässä koneella maha täynnä ja bloggaan. Huomenna mennään lukemaan kirjastoon. Ja niin tehään sunnuntaina ja maanantainakin. Pitää yrittää päästä se tentti läpi jollain ilmeellä.
Ja kämppispäivitystä. Jaanan yskijä yms.-kämppis on alkanut tervehtimään meitä jopa. Tosin se yskii edelleen ja kikattelee ihan kuin jokin pahin teini. Varsinkin kun se poikaystävä on kylässä. Kuulostaa rasittavalta, vaikka ei välttämättä siltä teistä kuulostakaan. Mulla kämppikset valvo eilen puol 7 aamulla. Heräilin joka toinen tunti siihen, kun ne nauroi tai huuti/puhuivat äänekkäästi. En tiiä mitä ne oikein olevinaan teki. Kai vaan jutteli. Alkoholia ei kuitenkaan ollut mukana. Että kyllä tämä soluasuminen on edelleen rattoisaa. No, mutta pisteet niille. Tänään siivosivat olkkarin. Tosin tiskit on edelleen altaassa, ettei omia pääse kunnolla tiskaamaan ja pahviroskat kohta varmaan maatuu tänne ihan oikeasti. Muoks. selvisi syykin tuohon siivoamiseen. Meillä on tänä iltana bileet täällä. Hyvästi kunnon yöunet.
1 kommenttia:
Tarkoitit varmaankin nimenomaan _naisellinen_ annos jäätelöä? Tai sitten mulla on tiettyjen kavereiden värittämä kuva asiasta... Harmi kyllä noi teidän kämppikset, mutta onnea sun ja Jaanan suhteelle, toivoo Ollin parempi puolisko.
Lähetä kommentti