Tänne ei kuulu sen kummempia. Kuumeisesti odotamme Vancouverin matkaa. Huomenna kone starttaa Calgaryn lentokentältä klo 12 ja on puoli yhden aikaan Vancouverissa. Lento tosin kestää sen 2,5 tuntia, mutta aikaeron takia ei menetetä kovin paljoa. Mutta Vancouverista lisää sitten kun sieltä tullaan. Ollaan siis siellä 17-20.2 joten silloin meihin ei saa yhteyttä muuten kuin kännykällä.
Harjoittelussa oli supertylsä viikko. Ohjaaja oli Hawaijin palmujen alla ja kukaan ei oikein ottanut meitä mukaansa. Muutenkin kaikki ryhmät oli sellaisia, missä me oltiin jo oltu, joten tehtiin sitten omia projekteja eli Suomi-Kuopio-esitystä ja sitten muita koulujuttuja. Onneksi viikko on jo ohi. Enää olisi kaksi päivää harjoittelua ja loppuarviointi. Sitten samantien alkaa toinen, mutta ollaan silloin jo todella lähellä kotiin tuloa!
Ystävänpäivää vietettiin pizzalla. Ostettiin ekaa kertaa pizzaa täältä siis. Turvauduttiin suht turvalliseen PizzaHutiin, ettei tulisi pahoja yllätyksiä. Ostettiin molemmat pienet pizzat ja sit yhteisesti kokeiltiin "alkupaloja" eli leipätikkuja. Ehkä pitäisi harjoitella tuota pizzan syömistä enemmän, koska me oltiin kahden palan jälkeen jo ihan kamalassa ähkyssä ja pizzassa oli 6 palaa. Ihan vertailun vuoksi mun kämppikset ostaa aina kolmestaan kaksi isoa pizzaa ja lisäksi jotain noita leipäjuttuja. Että silleen.
Sunnuntaina iski epätoivo. Tim (Hortons) ei ollut auki sunnuntainakaan, joten kahvia oli saatava hinnalla millä hyvänsä. Tiedettiin, että maanantaina oli myös turha haaveilla kahvista, sillä täällä on Family Day ja koulu on kiinni. Se on siis Albertan osavaltion oma pyhäpäivä. Meidän oli tarkoitus opiskellakin, mutta eihän siitä mitään tullut, kun kahvia teki niin paljon mieli. Päätettiin sitten lähteä WallMartiin ja ostamaan kahvinkeitin ja kahvia. Tässä on lopputulos:
Maksoi hurjat 13 dollaria. Yhden viikon kahvit siis. Nyt meillä on joka aamu tuoretta kahvia. Ois pitänyt tehdä tämä sijoitus jo aikaisemmin, mutta kun ei asuttu samassa kämpässä niin se sit jäi. Tämä oli nimittäin suunnitelmissa koneessa Atlantin yllä. Tämä keitin suoristaa monta mutkaa. Nyt kun olen puhelinyhteydessä Suomeen aamulla, olen suht normaali oma itseni, sillä olen saanut aamukahvini 100 % varmuudella. Tämä kahvinkeitin lahjoitetaan tuleville vaihtareille sitten. Tällä hetkellä se on täällä mun huoneessa ja mä sitten tuon Jaanalle joka aamu tuoretta kahvia. Ostettiin siis Kanadan tyyliin tuommoiset termarimukitkin. Yksi sellainen maksoi saman verran kuin tuo keitin. Haaveilen jo, että kun palaan Suomeen, laitan siihen aina kahvia aamulla ja kuljetan kouluun. Pitäähän täältäkin jotain tapoja tuoda mukanaan. Ollaan sit edistyksellisiä.
Pitää vaan toivoa, että tuo keitin kestää. Tosin se on paljon parempi yksilö kuin se, joka me luultiin ostavamme. Se mallikappale oli kyllä niin hieno, että se olisi pitänyt nähdä. Tämä on proyksilö siihen verrattuna. Ainoa miinus on, että johto on älyttömän lyhyt. Hyvä, että se ylettää tuosta lattialta pistorasiaan. No, mutta pääasia, että ylettää.
Tänään on siis Family Day. Ei varmaan tehä sen kummempia. Ruokaa ja pakkaamista. Ja telkkaria. Sillä nyt tää mun kämppä on täysin tyhjä. Oon niin onnellinen täällä, kun ei oo muita. Ehkä vähän pelottaa se soluasuminen Suomessa, mutta ehkä siitä sen muutaman kuukauden selviää. Musta ei kyllä taida olla jakamaan asuntoa muiden kanssa:D No, mutta kuulumisiin. Lauantaina sitte seuraavan kerran.
maanantai 16. helmikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Ihan sika hienoo että teillä on oikea kahvinkeitin.
Normaali aamulla? Jatkojohto?
Niin, siinä luki, että suht normaali.. Mihin me jatkojohtoa, kun se toimii noinkin:)
Mita ihmeen minipitsoja? :D
Täältä ei saa edes ostettua kahvinkeitintä, vain instanttia tarjolla... tai espresso vehkeen saisi, mut taitaa olla liian iso investointi... Mut pizzahutista olen kyllä kade, paras pitsaketju ikinä, tosi tuhdit pullapitsat :D
Lähetä kommentti