Missä se idea oli?

Tosiaan eka viikko harjoittelua takana. Ollaan jo ihan kypsiä. Eipä siinä mittään. Ois enää periaatteessa 12 päivää jäljellä, joista 4 on puolikkaita päiviä. Liikaa tehtäviä taas ja vaikka paikka on ihan mukava niin ei oikein jaksais innostaa tuo mielenterveyspuoli. Perjantaina oltiin keilaamassa potilaiden kanssa. Siitä on kuvamateriaalia, mutten viitti tänne nettiin laittaa, kun potilaitakin näkyy niissä kuvissa. Oli ihan mukavaa, mutta keilapallot oli semmosia tosi pieniä ja niissä ei ollu reikiä ollenkaan. Täällä Kanadassa ei kuulemma harrasteta normaalia keilaamista juuri lainkaan. Jaana oli tosi hyvä, itsellä ei ihan hirmu hyvin luonnistunut. Paluumatka oli aika eksoottinen. Mentiin sinne semmosella minibussilla, jota ajoi terapeutti. Mä istuin sitten kaikista perimmäisessä penkissä siellä kaikkien niiden sekojen keskellä. Ei ollu kovin turvallinen olo. Onneksi selvisin hengissä. Muuten perjantai oli ylitylsä. Ei oltu ihan 16 asti edes kun ei siellä ollut tekemistä.

Lauantaina mentiin sitten Calgaryn eläintarhaan. Siitä ei oo kovin paljon kerrottavaa. Oli ennemminkin masentava paikka. Eläimillä oli aika huonot oltavat ja ne näytti kovin surullisilta. Biisonistakaan ei saatu hyvää kuvaa kun se näytti takapuolta vaan meille. Tässä kuva virtahevosta, joka oli valtava. Siis oikeasti. VALTAVA. Lauantaina ei sitten tehty muuta kun ruokaa ja käytiin pyykillä. Sunnuntai olikin mielenkiintoinen päivä. Lähdettiin shoppailemaan Sunridge Mallille. Eli siis harkkapaikkaan toisin sanoen. Eka meinattiin mennä bussilla nro 13 ja C-trainilla, mutta sitten aateltiin, että kun 73 menee sinne ja se ajaa semmosen "maisemareitin" niin mennään sillä. Oliko hyvä idea? Ei ollu. Matka Sunridgelle kesti 2 h ja 45 min. Jouduttiin jäämään yhdellä pysäkillä pois, joka oli jossain niin ei-missään, ettei mitään järkeä. Sit piti ottaa bussi nro 72 ja mennä sillä vähän matkaa takaisin (72 ja 73 menee samaa reittiä, mutta eri suuntiin, se on semmonen kierros kaupungin ympäri). Sit kun päästiin jollekin pysäkille, joka oli suht lähellä ostoskeskusta niin siitä piti sit lähtee vielä suunnistamaan sinne ostarille.. Kyllä molemmilla tais olla enemmän itku kuin nauru tulossa siinä vaiheessa kun jäätiin keskelle ei-mitään. Onneksi ei ollut pimeää. Ois pelottanut aika paljon..

Onnellisesti päästiin kuin päästiinkin ostarille. Siellä heti ostamaan kahvia. Sit shoppaamaan tunniksi ja sittenpä se ostari melkein meni kiinni. Lähettiin tosin vähän aikaisemmin pois. Otettiin sit C-train keskustaan ja oli taas aikamoista minuuttipeliä ja juoksua, että ehdittiin 13. Onneksi ehdittiin. Päästiin turvallisesti perille. Ja nyt ollaan turvassa ja lämpimässä. Täällä tosiaan on talvi. Pakkasta melkein 20 astetta ja lunta oli tullut viime yönä aika paljon. Sais kyllä kevät alkaa pikku hiljaa.

Vaikka meidän ostarimatka olikin aika puuduttava niin tehtiin kyllä huippuostokset. Niistä ei sen enempää, kun on tulijaisia. Tai no minä kannan täältä maailman parasta shampoota mukanani. Kaks kiloo tulee matkalaukkuun painoa niiden takia. En tiiä oliko järkee, mutta niin halvalla lähti, että oli pakko ostaa. I love Tigi<3.>