Ensiksi äitille ihan vaan tiedoksi, että kunnossa ollaan. Ei oo blogiin ollut oikein kirjoitettavaa niin ei ole siksi sinne merkintöjä tullut ja tosiaan viikonloppuna oltiin reissussa eikä ehditty koneen äärelle. Toiseksi mun pitäisi olla tällä hetkellä kirjoittamassa yhtä tehtävää, joka pitää olla huomenna valmis, mutta ajattelin ilahduttaa teitä ja kirjoittaa merkinnän ensiksi.
Lauantai-aamuna klo 7 lähdimme Calgarysta kohti Banffia. Calgary näytti upealta aamulla, kun oli pimeää ja koko kaupunki oli yhtä valomerta. Aluksi maisemat olivat lähinnä peltoja peltojen perään, ei yhtään metsää. Vuoria lähestyessämme alkoi metsääkin hieman näkymään ja ensimmäiset vuorimaisemat olivat upeita. Niistä ei tosin saanut kovin hyviä kuvia otettua, koska lasin läpi heijasti liikaa. Videokuvaa tuli sitten otettua jonkin verran. Aamulla oli pakkasta tosiaan reilut 25 astetta, joten hieman palelti.
Ensimmäisenä vietiin laskettelijat Sunshine Villageen. Siellä pysähdyimme joksikin aikaa ja teimme tuttavuutta toisiin vaihtareihin. Kuvassa Jaana Florianin, Julion, Aldon ja Adan kanssa. Pysähdyksen jälkeen lähdimme Banffiin. Teimme pienen kiertoajelun siellä ensiksi. Ajoimme ohi erään vaatimattoman näköisen hotellin, jossa yöstä saa kuulemma pulittaa noin 500 dollaria. Ainakin oli hotellilla näköä ja kokoa. Hotelli siis kuvassa alhaalla. 
Tourin jälkeen lähdimme kohti Sulphur vuorta. Tarkoituksen oli kävellä vuori ylös lumikengillä. Aikaa Kylan mukaan menisi 2 tuntia. Pakkasta oli edelleen reilusti, mutta lähemmäs 10 paitakerroksen jälkeen olo oli suht ok. Aurinko onneksi alkoi paistamaan ja tuuli ei häirinnyt lainkaan, joten siinä mielessä sää oli ok. Kylmä unohtuikin pian patikoinnin aloituttua. Tuntui kuin vuoren huippu ei lähestyisi lainkaan ja että aikaa kului kamalan paljon. Epätoivo alkoi iskemään jo puolivälissä. Reitti ei ollut helppo, sillä polku oli todella kapea. Matkan varrelta sai otettua upeita kuvia! Gondoli meni ylös vuorelle. Kyyti ylös maksoi 20 dollaria, mutta jos käveli ylös, pääsi talvella alas ilmaiseksi. Sen takia kukaan vaihtareista ei maksanut kyytiä, sillä kaikki kuvitteli, että matka olisi suht helppo kävellä. Totuus oli siis jotain muuta.
Patikointireitti vuorelle oli 5,5 kilometriä. Varsinkin viimeinen kolmannes oli pelkkää ylämäkeä ja lumikengillä todella raskas tarpoa, vaikka niistä olikin apua jäisissä kohdissa. Minä otin kengät pois ehkä 15 minuuttia ennen huippua ja mikä autuus olikaan kävellä ilman niitä. Olisi pitänyt ottaa ne aikaisemmin pois. Huipulle päästyä oli voittajafiilis. Puuttui vaan Rockyn musiikit taustalta. Maisemat olivat upeat, ei niitä voi kuvailla eikä ne kuvissa näytä yhtä hienoilta. Välillä oli vaikea uskoa, että maisemat olivat oikeita, sillä ne näytti ihan maalauksilta.
Huipulla odottelimme muut. Meillä meni aikaa noin 2 tuntia 15 minuuttia. Viimeiset tulivat noin 3 tunnin kävelyn jälkeen. Kyyti alas Gondolilla oli loistava. Minä nauroin koko matkan, kun Jaana ja Javier pelkäsivät niin paljon ja huutivat melkein koko matkan ajan:) Alhaalta ostin t-paidan, kun olivat tarjouksessa. On nyt pelipaita jalkapalloonkin. Alas päästyämme lähdimme hakemaan laskettelijoita Sunshine Villagesta. Olo oli aika kamala. Kylmä ja likainen. Onneksi päästiin Jaanan kanssa ensimmäisenä suihkuun hostelliin päästyämme. Suihkun jälkeen lähdettiin syömään Banffin keskustaan. Meidän piti mennä yhteen Steakhouseen, mutta sinne ei päästy sisään. Mentiin sitten toiseen ravintolaan. Ruoka oli ihan ok. Ruoan jälkeen oli tarkoitus lähteä takaisin hostellille, koska siellä oli karaoke-ilta. Me jouduttiin odottamaan Jaana ja Javierin kanssa taksi 40 minuuttia ja kun vihdoin päästiin hostellille takaisin, oli kello jo paljon ja me oltiin ihan naatteja. Eiku nukkumaan. Eipä muutkaan jaksaneet pitkään laulaa.
Aamulla oli aikainen herätys. Hostellin aamupala oli hyvä. Tarjolla oli hedelmiä, jugurttia, croisantteja, muffinsseja ja pannukakkuja. Pannukakuista tosin ilmoitettiin vasta kun olimme jo olevinaan syöneet aamupalan. Pakkohan niitä kumminkin oli maistaa ja eihän niillä muuta saanut kuin kamalan ähkyn. Aamupalan jälkeen lähdimme taas viemään laskettelijoita Sunshine Villageen ja me muut jatkoimme siitä sitten Johnston Kanjoniin. Lumikengät taas jalkaan ja tarpomaan. Nyt reitti oli kohtuullinen ja lyhyempi. Ei ollut isoja ylämäkiä, joten oli todella miellyttävä kävellä. Pakkasta oli vähemmän kuin sunnuntaina ja aurinko paistoi. Silti meinasi alussa olla aika kylmä. Matka jäisille vesiputouksille oli hieno. Maisemat olivat taas upeita kun vuoret näkyivät matkalla. Joki oli osittain sula ja vesi on todella niin kirkas, että siitä näkee todella hyvin kivet joessa.
Kanjonin jälkeen lähdimme Lake Louiselle. Siellä oli jäänveistokilpailut. Ihan hienoa veistoksia kyllä olivat tehneet. Odotimme Lake Louiselta ehkä hieman enemmän kuin mitä saimme. Siellä ei ollut sitten kuitenkaan kovin paljon tekemistä. Iski jo yhdessä vaiheessa epätoivo, että miten saa ajan kulumaan, mutta päätimme sittenkin luistella. Oli mukavaa luistella pitkästä aikaa. Ja niin hienoissa maisemissa. Harmi vaan, että aurinko ei ehtinyt paistaa notkoon lainkaan. Lake Louisen jälkeen lähdimme hakemaan laskettelijat ja sitten takaisin Calgaryyn. 
Reissu oli todella mukava ja oli hienoa nähdä vuoret. Mukavaa oli myös tutustua muihin vaihtareihin paremmin. Huomenna lähdettään syömään Wingsejä lähipubiin heidän kanssaan. Mutta onnistunut viikonloppu kylmästä säästä ja unen puutteesta huolimatta. Tuli kuntoiltua oikein kunnolla ja nähtyä niin hienoja maisemia, ettei voi uskoa. Pakko hehkuttaa noita vuoria, sillä ainakin itse olin häkeltynyt niistä. Lopuksi vielä video kuvattuna autosta.
Huomenna käydään kahvilla Maureenin kanssa ja soitellaan Suomeen pitkästä aikaa. Ensi viikolla ei varmaan mitään ihmeempiä. Mulla on jalispeli tiistaina. Eka peli muuten voitettiin!! Ja sitten yritän päästä kokeilemaan Rock Bandia Javierin luokse. Muuten varmaan vaan koulua ja harjoittelua. Viikonloppuna ehkä lähdetään Chinook Mallille. Tai jos ei sinne niin sit keskustaan ja leffaan.
Ensimmäisenä vietiin laskettelijat Sunshine Villageen. Siellä pysähdyimme joksikin aikaa ja teimme tuttavuutta toisiin vaihtareihin. Kuvassa Jaana Florianin, Julion, Aldon ja Adan kanssa. Pysähdyksen jälkeen lähdimme Banffiin. Teimme pienen kiertoajelun siellä ensiksi. Ajoimme ohi erään vaatimattoman näköisen hotellin, jossa yöstä saa kuulemma pulittaa noin 500 dollaria. Ainakin oli hotellilla näköä ja kokoa. Hotelli siis kuvassa alhaalla. 
Tourin jälkeen lähdimme kohti Sulphur vuorta. Tarkoituksen oli kävellä vuori ylös lumikengillä. Aikaa Kylan mukaan menisi 2 tuntia. Pakkasta oli edelleen reilusti, mutta lähemmäs 10 paitakerroksen jälkeen olo oli suht ok. Aurinko onneksi alkoi paistamaan ja tuuli ei häirinnyt lainkaan, joten siinä mielessä sää oli ok. Kylmä unohtuikin pian patikoinnin aloituttua. Tuntui kuin vuoren huippu ei lähestyisi lainkaan ja että aikaa kului kamalan paljon. Epätoivo alkoi iskemään jo puolivälissä. Reitti ei ollut helppo, sillä polku oli todella kapea. Matkan varrelta sai otettua upeita kuvia! Gondoli meni ylös vuorelle. Kyyti ylös maksoi 20 dollaria, mutta jos käveli ylös, pääsi talvella alas ilmaiseksi. Sen takia kukaan vaihtareista ei maksanut kyytiä, sillä kaikki kuvitteli, että matka olisi suht helppo kävellä. Totuus oli siis jotain muuta.
Patikointireitti vuorelle oli 5,5 kilometriä. Varsinkin viimeinen kolmannes oli pelkkää ylämäkeä ja lumikengillä todella raskas tarpoa, vaikka niistä olikin apua jäisissä kohdissa. Minä otin kengät pois ehkä 15 minuuttia ennen huippua ja mikä autuus olikaan kävellä ilman niitä. Olisi pitänyt ottaa ne aikaisemmin pois. Huipulle päästyä oli voittajafiilis. Puuttui vaan Rockyn musiikit taustalta. Maisemat olivat upeat, ei niitä voi kuvailla eikä ne kuvissa näytä yhtä hienoilta. Välillä oli vaikea uskoa, että maisemat olivat oikeita, sillä ne näytti ihan maalauksilta.
Huipulla odottelimme muut. Meillä meni aikaa noin 2 tuntia 15 minuuttia. Viimeiset tulivat noin 3 tunnin kävelyn jälkeen. Kyyti alas Gondolilla oli loistava. Minä nauroin koko matkan, kun Jaana ja Javier pelkäsivät niin paljon ja huutivat melkein koko matkan ajan:) Alhaalta ostin t-paidan, kun olivat tarjouksessa. On nyt pelipaita jalkapalloonkin. Alas päästyämme lähdimme hakemaan laskettelijoita Sunshine Villagesta. Olo oli aika kamala. Kylmä ja likainen. Onneksi päästiin Jaanan kanssa ensimmäisenä suihkuun hostelliin päästyämme. Suihkun jälkeen lähdettiin syömään Banffin keskustaan. Meidän piti mennä yhteen Steakhouseen, mutta sinne ei päästy sisään. Mentiin sitten toiseen ravintolaan. Ruoka oli ihan ok. Ruoan jälkeen oli tarkoitus lähteä takaisin hostellille, koska siellä oli karaoke-ilta. Me jouduttiin odottamaan Jaana ja Javierin kanssa taksi 40 minuuttia ja kun vihdoin päästiin hostellille takaisin, oli kello jo paljon ja me oltiin ihan naatteja. Eiku nukkumaan. Eipä muutkaan jaksaneet pitkään laulaa.
Aamulla oli aikainen herätys. Hostellin aamupala oli hyvä. Tarjolla oli hedelmiä, jugurttia, croisantteja, muffinsseja ja pannukakkuja. Pannukakuista tosin ilmoitettiin vasta kun olimme jo olevinaan syöneet aamupalan. Pakkohan niitä kumminkin oli maistaa ja eihän niillä muuta saanut kuin kamalan ähkyn. Aamupalan jälkeen lähdimme taas viemään laskettelijoita Sunshine Villageen ja me muut jatkoimme siitä sitten Johnston Kanjoniin. Lumikengät taas jalkaan ja tarpomaan. Nyt reitti oli kohtuullinen ja lyhyempi. Ei ollut isoja ylämäkiä, joten oli todella miellyttävä kävellä. Pakkasta oli vähemmän kuin sunnuntaina ja aurinko paistoi. Silti meinasi alussa olla aika kylmä. Matka jäisille vesiputouksille oli hieno. Maisemat olivat taas upeita kun vuoret näkyivät matkalla. Joki oli osittain sula ja vesi on todella niin kirkas, että siitä näkee todella hyvin kivet joessa.
Kanjonin jälkeen lähdimme Lake Louiselle. Siellä oli jäänveistokilpailut. Ihan hienoa veistoksia kyllä olivat tehneet. Odotimme Lake Louiselta ehkä hieman enemmän kuin mitä saimme. Siellä ei ollut sitten kuitenkaan kovin paljon tekemistä. Iski jo yhdessä vaiheessa epätoivo, että miten saa ajan kulumaan, mutta päätimme sittenkin luistella. Oli mukavaa luistella pitkästä aikaa. Ja niin hienoissa maisemissa. Harmi vaan, että aurinko ei ehtinyt paistaa notkoon lainkaan. Lake Louisen jälkeen lähdimme hakemaan laskettelijat ja sitten takaisin Calgaryyn. 
Reissu oli todella mukava ja oli hienoa nähdä vuoret. Mukavaa oli myös tutustua muihin vaihtareihin paremmin. Huomenna lähdettään syömään Wingsejä lähipubiin heidän kanssaan. Mutta onnistunut viikonloppu kylmästä säästä ja unen puutteesta huolimatta. Tuli kuntoiltua oikein kunnolla ja nähtyä niin hienoja maisemia, ettei voi uskoa. Pakko hehkuttaa noita vuoria, sillä ainakin itse olin häkeltynyt niistä. Lopuksi vielä video kuvattuna autosta.
Huomenna käydään kahvilla Maureenin kanssa ja soitellaan Suomeen pitkästä aikaa. Ensi viikolla ei varmaan mitään ihmeempiä. Mulla on jalispeli tiistaina. Eka peli muuten voitettiin!! Ja sitten yritän päästä kokeilemaan Rock Bandia Javierin luokse. Muuten varmaan vaan koulua ja harjoittelua. Viikonloppuna ehkä lähdetään Chinook Mallille. Tai jos ei sinne niin sit keskustaan ja leffaan.
4 kommenttia:
Aikamoinen linnan ja tehtaan sekoitus tuo hotelli :) hieno kun mikä
tulee mieleen liikkuva linna kirjan kansi :)
Ihana oli lueskella kuulumisia ja mitä kaikkea olette taas siellä kokeneet. Aivan mahtavia kuvia vaikka totuus on varmasti vielä paljon, paljon huisimpaa.
Mukavan kuuloinen reissu teillä! Meinasitteko käydä paljon muuallakin?
Lähetä kommentti