Pakkaamista vaan

Nyt on enää reilu viikko lähtöön. Mulla on muutto suunnilleen kuosissa, vielä pitäs siivota asunto ja viedä pikkutavaraa pois. Siinä se sit olis. Calgaryyn pakkaaminen alkaa olla suht hyvällä mallilla. Olevinaan oon ottanut tosi vähän vaatetta, mutta kyllä tuo matkalaukku alkaa aika täydeltä näyttää. Tosin ei noi mun tavarat paljon paina, mutta ei sinne silti enää mahdu kamalasti mitään. Pitäs vielä ostaa semmonen vedettävä pikkulaukku koneeseen. Semmonen aika ihana olis Sokkarilla. Saatanpa sen mukaani napata vielä.

Tänään oli aika mielenkiintoinen päivä. Ensin aamulla pakattiin autoon tavaraa, siitä suoraan matkavakuutus ottamaan. Siellä kestikin sit ihan liian kauan, kun oli vähän enemmän porukkaa. No, kiireellä kampaajalle, joka ei sitten ollutkaan paikalla. Siis koko kampaamo pimeenä. Ei kai siinä muuta kuin soittamaan kampaajalle. Mun aika myöhästyi noin 45 minsaa, kun kampaaja oli nukkunut pommiin. Muutaman kirosanan kävin läpi mielessäni, sillä kuontalo olisi aika järkky, jos en olisi päässyt nyt kampaajalle. En nimittäin aio siellä Kanadassa käydä kampaajalla, kun en uskalla. Kun sit selvisin kampaajalta pois, piti olla heti toista muuttokuormaa rakentamassa. En ollut syönyt kuin yhden sämpylän koko päivänä niin meinasi kyllä hermo olla aika kireellä. Sitä paitsi oli aika kiire, kun isän piti olla Siilissä auto katsastamassa klo 16. No ehdittiin kaikki onneksi.

Taidan nyt hiljentyä viikoksi Kinkkuconin ja uuden vuoden pariin. Palaillaan vielä ennen lähtöä viime hetken panikoinnit tänne. Hyvää uutta vuotta kaikille!!!

Sanokaa vaan hulluksi..

Niinpä niin. On varmaan ihan hullua, mutta minä olen aloittanut jo pakkaamisen. Sain torstaina isältä heidän matkalaukun ja tässä muuton ohessa olen heittänyt sinne tavaraa. Ensin olin innoissani matkalaukusta, muistelin sen nimittäin todella isoksi. Kun se lopulta rantautui kämppääni niin pettymys oli valtava. Se on niin pieni! Tällä hetkellä matkalaukussa on suurin osa vaatteista ja se huutaa jo lisää tilaa. Ja mun vaatelista on sentään karsiutunut alkuperäisestä puoleen. Talvi on ihan ärsyttävä aika, kun pitää ottaa mukaan niin älyttömästi vaatetta mukaan. Calgaryssa on tällä hetkellä todella hyytävän kylmä, joten mun takkisuunnitelmat on menneet uusiksi. Tai ei ole, mutta olen hullu ja lähden sinne kevät/syksy-takillani. Palellun sit sinne kuoliaaksi, mutta eipä voi mitään. Se on sitten sen ajan murhe.

Kämppä on tällä hetkellä niin kaaos kuin vain voi olla. Senkki lähti olkkarista torstaina samoin kuin rakas ruokapöytäni ja astianpesukone. Vielä en ole kovin orientoitunut tiskaamiseen, joten keittiön tiskiallaskin on aika järkky. Tavarat on ihan sikin sokin joka paikassa. Joudun pitämään silityslautaa pöytätasona keittiön pöydän tilalla, kun ei ole mitään muutakaan, minne laittaa tavarat. Tässä on ennen ja jälkeen tilanne:

Niin ja ihan kaikille tiedoksi, että tuo sohva olis myynnissä. Jos joku haluaa lisää tietoa niin ota ihmeessä yhteyttä. Pitäis saada se äkkiä pois. Hyvä sohva on:)

Sitten ihan mielettömän mukavaan juttuun. Eli ensimmäinen reissukin Kanadassa on jo tiedossa. Nimittäin Kalliovuorille. Ja tässä teille vähän esimakua siitä, minne me päästään. Nauttikaa.

Lähtö lähenee

Niin se vaan on, että enää ei ole paljon aikaa täällä Suomessa jäljellä. Reilut pari viikkoa. Muuten taitaa olla asiat aika kunnossa, mutta vieläkään ei ole tullut opintotukipäätöstä. Hieman alkaa kyrsimään tuo Kelan vetelehdintä tän asian suhteen, mutta minkäs teet. On niillä kumminkin ollut jo kuukausi aikaa päättää, että kenelle ja miten paljon sitä rahaa saa. Ja kun siinäkään ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Mulla alkaa olla pelonsekaiset tunteet tällä hetkellä, kun Kanadaan pakkaamisen lisäksi pitäisi tätä omaa muuttoakin ajatella. Ei mitään havaintoa pakkaamisesta tai tavaroiden viemisestä. Kyllähän ne asiat järjestyy ja vielä on hyvin aikaa, mutta kun joulukin painaa päälle niin jotenkin ei jaksaisi miettiä yhtään. Aika kaoottiselta tuntuu. Huomenna olis viimeinen koulupäivä. Tiistaina käydään vielä opparia tekemässä, mutta sittenpä se on ohi. Itse en aio ilmoittautua erikseen töihin, kun on vielä tuo muuttokin tässä. Jos tutulta osastolta soittaavat niin menen, mutta muuten en viitti. Laiska mikä laiska. Nyt vaan pitäs vielä nähdä muutamia kavereita ennen lähtöö. Sitten tuleekin pitkä väli. Onneksi tämä yhteydenpito nykypäivänä on helppoa.

Lisäystä:

Tänäänhän se opintotukipäätös minulle sitten postissa tulikin! Ihan hyvältä näyttää, tosin huhtikuussa ei paljon juhlita, mutta kolmelle kuukaudelle tulee ehkä juuri se mainostamani 10 euroa lisää käyttörahaa, kun lähtee ulkomaille. Kyllähän sillä jo jotain ostaa. Ja minä menin jo asioiden edelle. Oikeastihan meillä on vielä 3 viikkoa lähtöön. Olin näköjään vähän liian innoissani. Viime yönä tosin näin jo painajaista siitä, ettei mulla ollutkaan passia. Tänään sovin isän kanssa, että se tuo mulle matkalaukun torstaina niin pääsen jo pakkaamaan. Tämä siis siksi, että olen muuttamassa vuoden vaihteessa, niin on helpompi miettiä jo nyt, mitä ottaa Kanadaan niin ei tartte sitten ettiä muuttolaatikoista tavaroita. Mulle tulee hauskaa tän pakkaamisen kanssa. Ei helevetti. No, happy happy joy joy vaan.

Lupa astua maahan

Mulla on varmaan joku ihmeen identiteettikriisi. Vaihdan tätä blogin taustaa vähän väliä. Mikään ei vaan tunnu oikeelta. Ihan sama kuin Facebookin profiilikuvan kanssa. Pitää varmaan käyttää tässäkin samaa keinoa eli en saa vaihtaa tätä taustaa ennen helmikuuta. Muistuttakaa sit. Piti siksi valita tämmönen mahdollisimman yksinkertainen ja tylsä tausta. Kyllästyttää jo nyt niin ei voi kyllästyttää jatkossa enempää. Mutta siis asiaan. Tänään saatiin lupa Englannista asti astua Kanadan maaperälle. On aika hieno tunne. Tai ei niin hieno kuin oletin, mutta tarpeeksi. Tunnetta latistaa varmaan se, että meillä on aika lailla kaikki asiat täällä Suomessa vielä kesken. Koulua riittää, oppari on tuuli ajolla, töitä pukkaa ja kavereitakin pitäis joskus ehtiä näkemään. Itse olen ainakin ylibuukannut itseni, mutta ei kai tässä muukaan auta kuin potkia eteenpäin. Itsepähän olen menoni sopinut. Vielä pitäisi saada opintotukipäätökset. Vähän jännittää, että onko ne ymmärtäneet mun sepustukset oikein. Toivottavasti.

Pieniä hankintoja Kanadaa ja tulevaisuutta varten olen tehnyt. Tänään nimittäin tilasin tietokoneen, jonka saan kaikilta sukulaisilta joululahjaksi. Se on pienempi, kevyempi ja monesti tehokkaampi kuin tämä nykyinen korsto. Olen aika fiiliksissä siitä. Vielä pitäisi semmonen lentolaukku hommata. Sen taidan ostaa vasta joulun jälkeen, jos niitä vaikka alennuksesta sais. Ei oo enää kun kuukausi niin ollaan jo Calgaryssa. Aika menee liian nopeasti. Hui.