Verta, hikeä ja pari faktaa

Ihan vain tiedoksi, että jos olet kiinnostunut lähtemään vaihtoon Kanadaan, kannattaa miettiä 10 kertaa ensin, oletko valmis siihen. Tässä pari mielenkiintoista faktaa siitä, mitä kaikkea sinulta vaaditaan. Ensinnäkin Kanadaan ei vaan mennä. Sinne saadaan (jos saadaan) lupa astua. Ja luvan saaminen ei suinkaan tapahdu Suomen Kanadan suurlähetystön kautta vaan Lontoon Kanadan suurlähetystön kautta. Tietysti, jos olisi jonkin muun alan opiskelija, mitään sen kummempia lupia 3 kk vaihtoon, mutta koska olemme menossa työharjoitteluun sairaalaan niin tottahan toki asia ei ole niin yksinkertainen. Toiseksi, jos kuvittelit, että kielitaitosi englannin suhteen on suht ok ja että lomakkeiden täyttö sujuu helposti, unohda Kanada. Lomakkeet ovat juuri niin vaikeaselitteisiä, kuin voi vaan olla. Oikeaa vastausta ei löydä millään. Muutenkin lomakkeita joutuu täyttämään miljoona. Kolmanneksi, jos lasket itsesi suurinpiirtein "normaaliksi" suomalaiseksi opiskelijaksi, löydät itsestäsi Kanadan viranomaisten mukaan vaikka kuinka paljon outouksia. Esimerkkinä sanottakoon, että yli 30-vuotias on liian vanha lähtemään vaihtoon. Jos perheessäsi on enemmän kuin 4 henkilöä, et pysty hakemaan viisumia, koska lomakkeelle ei mahdu enempää. Jos luet itsesi sinkuksi, et todellakaan ole normaali. Olet jotain vajaavaisen ja epänormaalin väliltä. Viimeiseksi, jos kaikki tuntuu menevän hyvin, varaudu pahimpaan. Vaihto voi epäonnistua siksi, että ei ole mahdollisuutta ostaa Suomesta käsin postimerkkiä, jonka voisi lähettää Lontoosta Suomeen. Ja jos sitä ei ole, et saa medical formia, etkä näin ollen lupaa astua Kanadan maaperälle. Ai niin. Ja varmuuden vuoksi allekirjoittanut joutuu menemään tullivirkailijoiden ohi ilman silmälaseja puolisokeana, ettei varmasti tule mitään väärinkäsityksiä. Jippii vaan!

Tästä voisi saada sellaisen kuvan, että meitä kypsyttää tämä lähtö. Asia on kuitenkin päin vastoin. Olemme enemmän kuin innoissamme. Tässä oli vaan muutama fakta, jotka olemme käyneet läpi. Niin ja kaikenlisäksi mun passi ei kelvannut, joten nyt joudutaan odottamaan vielä viikko, ennen kuin saadaan paperit kasaan ja lähetettyä Lontooseen. No, onneksi meillä on harkkapaikat Suomessa. Allekirjoittanut lähtee sit Niuvaan miesten suljetulle ja Leppävirran kotisairaanhoitoon. Saa nähdä kuinka käy.

Taustaa

Tämä on siis minun ja Jaanan matkablogi. Lähdemme siis opiskelijavaihtoon Kanadaan, Calgaryyn tammikuussa 2009. Suoritamme siellä kaksi työharjoittelu teoriaopintoineen eli mielenterveystyön ja yhteisön terveyden edistämisen (ns. kotisairaanhoito). Kun ne opinnot on plakkarissa niin olemmekin sitten opinnäytetyötä vaille valmiita sairaanhoitajia. Sitä opparia saadaan kyllä odottaa vielä reilun vuoden.

Tämän blogin tarkoitus on kertoa teille, mitä kaikkea me siellä puuhataan. Ja näin alkuun, että mimmoinen tämä koko prosessi on ollut. Voi tuntua hullulta, että tämä aloitetaan jo nyt, vaikka vaihtoon on vielä reilut kolme kuukautta aikaa, mutta allekirjoittaneella kädet syyhyää tähän kirjoitushommaan niin pitihän se tämmöinenkin aloittaa. Sitä paitsi elämme on jo niin täynnä tätä vaihtoa, että se täyttää välillä ajatuksemme täysin. Ja läksiäisistä sen verran, että jos joku haluaa ne meille järjestää yllätyspippaloina (toiveajattelua) niin kertokaa toki suunnitelmista meillekin. Ollaan nimittäin järkkäämässä jotain. Niistä pippaloista ei sitten selvin päin selviä. Se on varma. Ja tuliaiset määräytyy tietysti sen mukaan, mimmoset pippalot saadaan. Kannattaa jättää hyvä mielikuva itestään:D

Tässä tärkeimmät nyt. Palataan asiaan vaikka sen Helsingin reissun jälkeen = lääkärintarkastus.